Vapaapäivä ja olemisen sietämätön keveys

13.1.2017

Mulla oli tänään vapaapäivä.

Täysin. Vapaa. Päivä.

Odotin sitä kuin lapsi jouluaattoa. Varmasti ainakin enemmän kuin aikuinen odottaa jouluaattoa. Ensimmäinen päivä viikkoihin, kun ei ollut mitään sovittua ohjelmaa. Ja kyllä se tulikin tarpeeseen!



Mitäpä tein?

Laitoin tiskikoneen pyörimään. Join aamukahvia ja luin blogeja. Kirjoitin blogia. Pähkäilin tuhannen kerran, vaihtaisinko blogini fontin. Jätin tuhannen kerran vaihtamatta. Raivasin kodinhoitohuonetta. (Vieläkään en kyllä ehtinyt laittaa sivuun niitä pieneksi jääneiden vaatteiden kasoja.) Keitin ja söin puuron mangososeen kera. Kuvasin tulppaaneja ihan vain huvin vuoksi

Luin Aavetaloja ja ihmiskohtaloita -kirjaa, koska se oli pakko palauttaa kirjastoon. Keskeytin liian usein etätöitä kotona tekevän Miehen. Täyttelin Unelmieni vuosi -kalenteriani (jonka ostin itselleni joululahjaksi ja joka on aivan hurmaava, mutta pakko todeta, että kokonsa vuoksi minulle vähän epäkäytännöllinen). Maksoin tärkeän laskun pois (kun lopultakin satuin muistamaan). Tyhjensin tiskikoneen.

Kävin kävelyllä ihan vain huvin vuoksi. En yrittänytkään hengästyä tai ylipäätään kuntoilla, nautin vain raittiista ilmasta ja omasta hetkestä. Peruin suunnitelmani käydä kävelyllä ihan vain huvin vuoksi, koska alkoi sataa talvirukkasen kokoisia räntäkimpaleita. Kävin sittenkin kävelyllä, sillä räntäsade laantui yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Kävelin saman metsälenkin, jonka aina ennen kävelin Koiran kanssa.

Kävin läpi kaikki kirjaston kirjat ja muut lainat (39 kpl). Jätin muutaman, jotka realistisesti uskon pystyväni lukemaan joskus lähitulevaisuudessa, ja palautin loput kirjastoon. Lainasin vain kaksi uutta kirjaa (Vaimo kävi lääkärissä, ymmärtääkseni takuuvarma itkettäjä ja joku historiallinen dekkari, joka sattui silmään) ja uudelleen yhden vanhoista - en ehtinytkään lukea Aavetaloja ja ihmiskohtaloita loppuun ja se on niin mielenkiintoinen, että haluan ehdottomasti lukea sen kokonaan. Hain pojat tarhasta. (Boldasin päiväohjelmastani kaikki erityisen kivat jutut, niitähän oli ilahduttavan paljon!)



Joko saa alkaa haaveilla keväänvihreästä ja kepeästä pinkistä? Ihan sama, haaveilen silti.

Tuikut ovat jääneet, mutta niidenkin olemus on jo jotenkin raikkaampi. Ja tässä on muuten mennyt monta viikkoa niin, etten ole ennättänyt ottaa yhtään ainutta kuvaa päivänvalossa. Olin niin onnellinen, kun tänään pystyin!




Illan ohjelmassa on rentoa kotoilua. Pizzaa ja syömistä telkkarin ääressä... Pikkuveli kuulemma "teki jo valmisteluja", ja kantoi pöydän ja tuolit valmiiksi.

Ihanaa viikonloppua, ystäväiseni!


PS. Pojan villasukat tuli pääteltyä eilen, eli ne ovat virallisesti valmiit. Ei mennyt kuin vuosi :D

5 kommenttia:

  1. Ihana päivä!! Näitä tarvitaan arkeen! Minäkin haaveilen jo pinkistä ja vaaleanvihreästä, kevät jo tulossa :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä niiiin ihana! Vähän useammin saisi arjessa olla sellaisia. Ja tosiaan, kevättä kohti mennään taas :)

      Poista
  2. Vapaapäivät, siis juuri sellaiset täysin vapaat päivät ovat kyllä super ihania. Ja vielä parasta jos sen voi vietää ihan miten itse huvittaa =D. Keväthän on jo pitkällä, joten tottakai siitä saa (ja pitääkin) haaveilla. Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on! Ihanaa viikkoa myös sulle, Katinka <3

      Poista
    2. No niin on! Ihanaa viikkoa myös sulle, Katinka <3

      Poista

Sisällön tarjoaa Blogger.