Päätin viikonloppuna Nykissä ollessani käydä lopultakin vilkaisemassa Brooklyn Bridgeä - olen aiemmin katsonut sitä vain sillan alta (täällä ja täällä).
Kenellekään ei liene yllätys, että kamerastani loppui akku juuri ennen siltaa... ;) Olin ottanut tietoisen riskin ja jätin laturin kotiin. Lähdimme kuitenkin ex tempore edellisenä iltana sinne satamaan, ja siellä kuvaaminen lähti vähän lapasesta. Onneksi virtaa riitti kuitenkin vähän seuraavallekin päivälle. Postauksen viimeinen kuva on otettu kännykällä.
Rakastan New Yorkia, ehkä eniten sen värikkyyden vuoksi.
Niin ympäristö, kuin ihmisetkin ovat värikkäitä - niin konkreettisesti, kuin kuvaannollisemminkin. Ihmiset edustavat kaikkia kansallisuuksia ja siellä voi liikkua ihan minkä näköisenä vaan - kukaan ei ole moksiskaan. Ja vähän sama kuin helsinkiläisten kanssa: muualta tulevat luulevat, että kukaan ei tunne tai tervehdi toisiaan, mutta itse asiassa asia on juuri päinvastoin. Etenkin näinä aurinkoisina, helteisinä kesäpäivinä ihmiset hymyilevät toisilleen ja pysähtyvät juttelemaan niitä näitä. Niin kuin vaikkapa alempana kuvissa näkyvä koira omistajineen, joita vanhempi herra pysähtyi tervehtimään ja jututtamaan.
En muuten ole tavannut ainuttakaan ihmistä, joka olisi käynyt New Yorkissa ja sanonut, että ei pidä siitä.
Sillalta ostin katukaupustelijalta kolme lyijykynäpiirrosta, jotka laitan kehyksiin ja seinälle:
Ja vilahtaahan se siltakin edes pikkuisen...
Oli ihana fiilis seisoa siellä, katsoa auringonvalossa kylpevää vapaudenpatsasta ja antaa tuulen tuivertaa hiuksia ♥
Ihana nojatuolimatka, kiitos! Minä en ole valitettavasti vielä päässyt käymään nykissä mutta vielä jonain päivänä se pitää nähdä. Onneksi kuviesi kautta pääsin sinne hetkeksi =).
VastaaPoistaSe on kyllä kiva paikka, eli sinne vaan sitten kun tilaisuus tulee :)
Poista